Kohti itärannikkoa

Kävin sunnuntaina trekkaamassa ja olipas se matka. Kuten varmaan osaatte päätellä niin täällä korkeuserot on aikas huimia, tossa vieressä on useempikin mäki, joka on yli 1500m. Tsekkasin Parit-vesiputouksen ja jatkoin matkaan kohti Sam Poh-temppelia (buddhalainen). Alkumatka oli ihan helppo, mut sit siirryin 3.jungle walkille, ja ei perhana koko matka oli ylös-alas, ja ne mäet oli jyrkkiä (laskettelukeskusten mustat rinteet on noihin verrattuna ihan piece of cake). Välilla tuntui kun olisi kiivennyt pystysuoraa seinää.



Yleensä mäen päällä on onnellinen että se rankka nousu on ohi, täällä kattoo kauhuissaan et tostako sitä pitäis mennä alas :) Lisäks polut oli täynnä juuria, kiviä ja hämähäkin seittejä, hyih.





Mutta kun pääsee perille päämäärään likaisena, hikisenä, jalat krampissa ja täynnä muurahaisia ja muita ällöjä öttiäisiä, niin ei voisi olla fiilis parempi! Oli se sen vaivan arvoista.





                        

                        

Tossa lauantaina manasin kun missasin sen yhen toisen suomalaisen tyypin, illalla meitä oli suomalaisia viisin kappalein mein hostellissa! Whoaa :) Oli tosi outoo jutel niitten kans ja vertail matkastooreja yms. Toinen pariskunta oli Jyväskylästä, toinen Espoosta.


Pikkasen alkoi pelottaa toi Indonesia matka kun kuunteli espoolaisten kokemuksia maasta, jaiks. Saas nähä et oonko sittenkin kauemmin tääl Malesiassa. Pitäis myös alkaa kattelee lentoa KL-Borneo, mut ei jaksais miettii näit aikataului taas...



 

Huomenna suuntaan kohti Perhentianin saaria (jungle railwaylla, kuulostaa kivalta) ennen kuin monsuunikausi alkaa ja sulkee saaret. Olen kuullut et siel on hidas ja hirmu kallis netti eli seuraavan max. kahteen viikkoon en tuu postaille (ehk jos ootte onnekkaita ni tuun sanoo et oon elossa) eli EI TARVI HUOLESTUA! Tsau :)