Laosiin

Hah, ma kerkesin kehittaa pienen seikkailun tanne Laosiin paastakseni! Homma lahti liikkeel siita etten halunnu taas yhteen kalliiseen turistibussiin, sain niista jo tarpeekseni. Hanoissa kyselin et miten paasen Laosiin ja vastaus oli aina sama: turistibussilla. Ja pah, meika menee paikallisbusseilla, motoilla ja vaikka kavellen :) Herasin pirun aikaisin ja metsastin bussin paikallisbussi-asemalle, hintaa puolen tunnin korottelylla 3000dongia eli semmonen 10s. Sielta rama pikkubussi Mai Chauhun n. 4e, josta ei ollu enaa bussia etiapain pariin tuntiin joten kappailin vahan kauemmas mun kimppuun ilmestyneista motokuskeista, jotka koitti saada mut maksaa 15e Bang Tamiin (okei nyt en enaa muista minka niminen pikkukyla oli kyseessa, mut jotain tohon suuntaan kuiteskin), josta lahtis bussi rajalle kahdelta iltapaivalla. Loysin lopulta kuskin, joka heitti mut n.6e:lla.



Tiet kavi sita huonommiks mita kauemmas Hanoista meni. Suurin osa matkasta oli pienta kiemuratieta, korkeella vuoristossa, korkeuserot oli huimat! Nakymat oli upeet, pilvien peittamia vuorenhuippuja, metsaa, tien paalle kaartuvia bambuja, alhaalla kulki vihrea joki ja pengerrettyja viljelmia. Mentiin pienien kylien lapi, naiset pukeutui perinteisiin kirjailuihin sarongeihin ja kantoi olkikoreja (joissain oli paahihna), lapset huutelee pihoilta ja vaisteltiin kotielaimia aina kaneista vesipuhveleihin.



Bang Tamissa (?) venasin bussia paikallisten ymparoimana, ne tuli juttelee (ykskaan ei tosin puhunu enkkua) ja testaa kuin painava mun rinkka oli. Lapsille olin joku rohkeustesti, ne pyori mun ymparilla ja kikatti. Yks uskalsi jopa vetaa mun hihasta ja sit juostiin kauheeta vauhtia pakoon :) Bussi tuli, mut ne koitti saada mua maksaa n. 35e!!! matkasta rajalle (n.90km) ja taahan likka ei siihen suostunu. Halvin moto kylassa ois ollu 20e, aina sita pitaa koittaa huijata. Ma luovutin ja lahin kavelee, mahan en huijattavaks suostu. Aattelin et kyl sita seuraavista kylista loytaa halvemman kyydin, mut sain kavella (linnuntieta) 15km ennen ku kohalle osui halpa (2e) paikallisbussi matkalla Son Laan, eli samaan suuntaan rajan kaa. Rinkan kanssa kaveleminen pitkaa matkaa on jotakuinkin pohkoa noilla vuoristoteilla. Ylamaet laittaa puuskututtaa ja illalla oli hartiat ihan jumissa, mut saastimpahan rahaa... Heratin kylissa kummastusta ku pollahdin hikisena kavellen paikalle (eka kerta Vietnamis ku tuli oikeesti kuuma?), muksut juoksee mun kaa kylan lapi, koirat haukkuu ja porukkaa keraanty tienvarsille kattomaan.



Bussi jatti mut johonkin pikkukylaan josta otin moton Na Meon rajakaupunkiin. Sita kuvittelis et Hanoin lahin rajakaupunki ois ees jonkun kokonen, et siel ois pankki tai ees jotain elamaa, mut se oli samanlainen pikkulkyla ku useimmat ohitetut maalaiskylat, ainoostaan silla erolla et tuol oli kaks hotellia ja rajalaitos. Kaaduin sankyyn siina seitteman tienoilla, oli ihan vasahtanyt. Puol paivaa motolla ajoa rinkan kaa ja se kavelymatka alko kaymaan jo kunnon urheilusuorituksesta. Aamulla marssin itekseni rajan yli, ei muita tulijoita/menijoita, saamarin outoa!! Siel oli yhessa huoneessa porukkaa, luulin et koko rakennus on autio, mut sain leimat ja maksoin viisumin Laosiin. Eka kyla Laosissa oli viela pienempi ku Vietnamin puolella, siel ei ollu ees hotellia. Eika bussiasemaa, saatikka tylsistyneita miehia juomassa kahvilassa teeta ja oottamassa et vois kyydittaa jonkun turistin pois sielta. Jotenka ei autanu muu ku kavella, tasta alkaa tulla jo tapa?

Na Meon rajanylitysrakennus

Eka kyla Laosin puolella


Talla kertaa kesti kavella yli 20km ennen ku loysin ekan motokuskin, ja taa tyyppi puhui enkkua, whoaa! Se oli joku ymparistotyyppi, ja ne oli menos yhteen pikkukylaan tekee sita juttua mita ne tekikaan (ne merkkas ylos jokasen puron mika ohitettiin, alkaa multa kysyko et miks) seka juomaa lao-viskia, ja se kysy lahenko messiin. Sita vois kuvitella et tossa vaihees pitkan matkan kaveltya ja motolla koroteltya tekis mieli kaatua vaan hostellin sankyyn, mut mussa on vissiin jotain vahan yllytyshullua. Sita kaannyttiin pois paatielta ja ajettiin pikkusta sorapolkua pisin sinne kylaan, valilla hirvitti ku ajettiin purojen yli ja polku oli tosi huonossa kunnossa, mut kertaakaan ei kaaduttu ihme ja kumma. Mentiin maaseudun lapi, vuoren rinteita pisin, tuli jotenkin fiilis et taa on sita aitoa Laosia.





Kylassa kaikki keraanty kattoo ku suuri valkoihoinen saapui :) Jostain ilmestyi ruukku lao-viskia, kolme pitkaa ruokopillia, matalia jakkaroita, amparillinen vetta ja vesipuhvelin sarvi. Kaavittiin paalikerros pois, kaadettiin vetta piripintaan ja tokattiin pillit pystyyn. Jokainen kolmen ryhma joi kaks sarvellista, vetta kaadettiin sita mukaan lisaa ku sita juotiin. Ekan kierroksen jalkeen ma huomasin jotenkin paatyneeni istuu jakkaralle, pilli kadessa. Ai jahas? Sita sai oikeen imea et sai viskia, ja pakko sanoa et oli saamarin hyvaa! Ei ollu kovinkaan vahvaa ja siin oli jotenkin hedelmainen aromi. Porukka vaihtui viela monta kierrosta, mut mulle riitti se yks kerta, ja onneks sama juttu mun kuskilla :)





 Ajettiin Vieng Xaihin, jossa mut kututtiin niitten kaverin perheen luo, yllatys yllatys juomaan viskia :) Paikka oli suht epailyttava, paikallisia naiskalentereita seinat tays. Istuttiin maassa tyynyjen paalla, ja keskelle laitettiin poyta, ja tarjottavana oli viskia (sita oikeeta ja vahvaa 40%, bansakanisterista kaadettua), vetta ja lehman nahkaa. Se nahka oli suht alloa, sita sai pureskella sen 5min ku oli niin sitkeeta, mut se oli yllataen ihan hyvanmakuista. Tyypit polisee normaaliin tapaan ja valilta multa kysytaan tyyliin kuin vanha oon, missa opiskelen ja koitetaan lausuu mun nimee, takalaisittain Sala :) Viskia kaadettiin tiuhaan ja ma paadyin varmaan juomaan 6-7 shottilasillista ku en osannu sanoo ei. Illan pimennyttya ajettiin yhen omistamaan guesthouseen, jossa ma sain majoittua ilmaseks, reilua :) Mielenkiintoinen eka paiva Laosissa ettenko sanoisi?





Ja aamulla kavelin bussiasemalle venaa bussia, jota ei kuulunut. Noin tunnin ootettuani siihen pyssas minibussilla ryhma Vientianelaisia turisteja, jotka oli ollu kattoo luolia, ja ne kysy tarttenko kyytia, ei maksanu taakaan kyyti mitaan :) Ne oli  jotain busines-ihmisia ku puhui tosi hyvaa enkkua ja matka meni nopeesti Sam Neuaan vaikka se kuski eksyikin kerran. Taalta Sam Neuasta loytyi vihdoin ja viimein eka ottomaatti, helpottaa oloa huomattavasti kun on paikallista rahaa, jostain syysta kylissa ei kelvannut dollarit... Huomenna koitan loytaa kyydin Nong Kiawiin (ei huvittais koko aika kavellakaan), josta matka jatkuu Luang Prabangiin.

Viet Nam

Matka kohti Vietnamia ois voinu alkaa paremmissakin merkeissa. Kun viimeks tuli puhuttuu siit ettei oo tullu pahemmin onnettomuuksia nahtya ni nyt niita on joka puolella :( Noin tunti Sihanoukvillesta lahdon jalkeen ohitettiin bussilla auto-onnettomuus. Eka tiel oli hujan hajan kookoksia ja vihanneksia, sit tuli kyljellaan oleva avolavakuormuri, jonka vieres oli romu polkupyora. Paikka kuhisi sivustaseuraajia ja kaiken keskella oli se pyorailija. Mun veikkaus on et se ei seuraavaa paivaa nahny. Se makas jotenki luonnottoman nakosesti miehen sylissa, joka itki ja koitti antaa sille ensiapua kaikkee muuta ku oikeella tekniikalla. Sen naisen suusta valui verta, ei hyva merkki eihan? Toi naky jai pariks paivaks vahan vaivaamaan mut taalla pain maailmaa niita onnettomuuksia sattuu ja ne on arkipaivaa. Mut kuten naapuri totes, tota kohtausta ei ois tarttennu nahda... Pari pienempaa mopokolariakin oon nahny, mut niissa on lahinna tullut peltivaurioita.



Rajamuodollisuudet oli ok. Sain leimat ilman sita viisumia, eika Vietnamista eteenpain olevaa lentolippua kysytty, mita vahan jannasin. Ulkoasiainministerion sivuilla sanottiin et maarajoilla pitais olla nayttaa maasta poisvieva lippu, mut kukaan ei ollu kuullu et moista kysyttais niin en halunnu turhaan kallista lentoa hommata eli turhaa tietoa (tai sit mul kavi vaan tuuri).


Ho Chi Minh Cityyn saavuttiin illalla, ja menin ekaan hostelliin minka nain ja ostin aamuks bussilipun. Aamulla oli fiilis et ois siella voinu ehka paivan-kaks olla. Vieressa oli kiva puisto, jossa porukkaa oli pelaamassa sulkkista aamulla ku kavin ettii ruokaa. Kaupunki tuli sit nahtyy lahinna bussin ikkunasta. Yritin saada bussia Hoi Aniin, mut olivat kaikki taynna ni menin ex tempore Mui Neen kattoo hiekkadyyneja :) Suht turha paikka mun mielesta. Semikallis resorttimesta, jonka rannat oli tylsat. Heh oon vissii liikaa nahny upeita paratiisirantoja ku ei iskeny :) Hiekkadyynit oli kyl kivat ja laheinen kalastajakyla (joka tosin haisi, yllari). Siel nain ekan kerran kans niita pyoreita pikkusia olkiveneita, hauskannakosia.





Hoi Anista tykkasin! Se oli kaunis, sopipvan rahjaantynyt (muttei likainen) Unescon kulttuurikaupunki taynna kapeita katuja, joitten ylla on paperilyhtyja. Pienia kauppoja joihin tekis mieli tuhlata loppubudjetti, tori taynna vilsketta ja kivoja ravintoloita joen varrella, joissa voi istua tuntikaupalla juomassa namia paikallista teeta (joo onnistuin koukuttaa itteni) ja ryystamassa nuudelikeittoja. Taal on kevat, mut mul on ollu ihan syksy-fiilis, siel alkoi jo vahan viilentya. Paikalliset pukeutui lampimiin takkeihin, hanskoihin ja varvassandaaleihin sukilla (hmm?) kun useimmat turistit tarras t-paidoissaan ja shortseissaan. Useimmille tais tulla yllatyksena et siel ei oo lammin, pilvisella saalla suorastaa kylma.










Hoi Anista oli vakaa tarkotus menna Ninh Binhiin maaseudulle, vaan mitenkas siina kavikaan. Ku olin kysyny et mihin aikaan bussi on perilla sanotiin kymmenelta illalla samana paivana, taytta puppua (bussi lahti 2lta)! Olin kysyny muilta toimstoilta aiemmin ja niissa sanottiin 8lta aamulla. Eli oletin et ollaan aikasin aamulla perilla ja pyysin bussikuskia herattaa mut perilla (useimmat bussissa olijat oli matkalla Hanoihin). Mut kuten taal on tapana, bussikuskeja on messissa kaksin kappalein ku matkataan kuiteskin pitkaa matkaa eika mun pyynto ilmeisesti siirtynyt tokalle kuskille. Herasin huonosti torkutun yon jalkeen siina kuuden tienoilla, kattelen maisemia ja koitan paikallistaa et missa mennaan. Paikan nimet ei sanonu mitaan, ja sit tulee eka kerta ko bonggaan kaupan kyltista sanan Hanoi, fuuuk! Jai Ninh Binh sit valista ja saavuin tanne Hanoihin palelemaan :) Taalla on nimittain oikeesti kylma, no okei vajaa 20 astetta (mut tuuli on tosi kylma), ei siis ilmeisesti oo mitaan Suomen lampotiloihin verrattuna! Unelmoin villasukista ja villapaidoista ja mietin vakaasti windstopperin ostamista...Oon istunu laheisen jarven rannalla, lukenu kahviloissa, kayny museoissa, pyoriny kaupoissa kattelee lampimia vaatteita, mutten oo viel jaksanu/raaskinu ostaa mitaan, eikohan nailla kuteskin parjata.Taal on nakyny kirsikkapuskia siella taalla ja ma oon ihan innoissani :)







Bussikyydit on suorastaan jarkyttavan kalliita ja hitaita! Ja tuntuu etta koko aika vaan kallistuu :( Ho Chi Minhista Hoi Aniin ois ollu 16USD makuubussissa (matkaaminen kestaa siis sen verran kauan et useimmat busseista on makuubusseja, joissa on kapeet sangyt penkkien sijaan), mut koska tosiaan oli taytta ni otin Mui Neen isumabussin, 5USD. Mui Neesta Hoi Aniin ois kaiken jarjen mukaan halvempi, mut maksoin kyydistani 17USD, ja kavin kylan joka ikisen turistitomiston lapi, kalleimmillaan oisko ollu 37USD, jarkkya! Hoi Anista Ninh Binhiin maksoi rapiat 20USD. En tie vaikuttaako Tet eli kiinalainen uusvuosi viel hintoihin vai onko aina nain kallista. Ja sita halvemmalla saa mita aikasemmin ostaa lipun ja koska ma hommaan lipun yl edellisena paivana ni oon maksanu ehka 2dollaria enemman ku oisin edellisena paivana maksanu, tyhmaa!

Ja taal ei sit toimi kunnolla facebook, eilen paasin Vietnamissa ekaa kertaa, mut nyt en samalla koneella enaa paase, hoh! Huomenna/ylihuomenna lahden kohti Laosia. Mietin viel et viittinko sijoittaa Halog bayn reissuun vai en. Eli seuraavan kerran musta kuuluu Laosissa, tsaukkelis :)

Jumittaa...

... ja pahasti :) Emma mihkaan taalt Sihanoukvillesta lahteny ja nyt alkaa viisumi loppuu eli jai taa Kambodzan kiertaminen vahan vahalle. Paivat on kulunu suht samanlaisesti ku viimepostauksessa kerroin, mut oon ma saanu kaikkee aikaseksikin ja sahlaillyt lisaa. Kuvia ei ole, kamera ollu viimiset pari viikkoo hostellin tallelokerossa, sorry!

Eilen sain vihdoin ja viimein aikaseks kayda ottaa passikuvia, ku ne vaatii rajalla sellasia. 8 kuvaa kahdella dollarilla, miksei Suomessakin vois olla nain halpaa? Aattelin et taal ois jossain lahella valokuvausliike, mut sainkin kappailla kilometritolkulla ennen ku eka loytyi (ois varmaan voinu kysyy joltain eka). Keskeytin sen omistajan kuvanmuokkailut, naytolla oli hyvinkin vahapukeinen likka (farkkusortsit ja rintsikat) pin-up tyylisessa kuvassa, semmosta... Siina vaiheessa kun astuin sisaan niin oli kuuma, naama valui hikea ja paita oli liimautunut selkaan, miellyttavaa :) Nassussa oli vaan aurinkorasvat (ei oo juu tullu meikattuu), hiukset olin vetassy nutturalle ennen ku olin pessy naaman ja loysan paidan alla oli biksut (olin rannalle menossa) eli en hirveesti panostanut. Ne vetaa jakkaran huoneen keskelle ja vetasee valkosen verhon alas ja ottaa meikasta kaksi kuvaa normijarkkarilla. 5min oottelua ja saan kuvat, jotka yllatys yllatys oli parhaimpia passikuvia jotka meikasta on ikina otettu (veikkaan et ootitte painvastaista?) mika ei oikeestaan hirveest vaadi, koska edelliset kuvat on suht jaatavia!! Siis miksei Suomessakin voi kayda noin? Saletisti kaytan noita seuraavan kerran ku tartten uuden passin ;)

Takastulomatkalla todistin ekan onnettomuuden mita oon koko reissun aikana nahnyt. Auto kiilas skootterityton eteen ja se likka lensi mukkelismakkelis. Se tais selvita saikahdyksella, mut silla oli pikkunen valkonen koira etukorissa, joka ei enaa asfaltilta noussut :( Mun kavi niin saaliks sita likkaa ku se auto ei ees pyssanny (taal edessaajavalla on isot oikeudet, kiilailusta viis). Tai ainakin siihen saakka saalia riitti ku se hetken koiraansa ravisteltuaan heittaa sen roskikseen. Jep roskikseen! Oon ennenkin huomannu et koiria ei aina kohdella niin hyvin ku Suomessa, ja joka paikka on taynna sopoja koiranpentuja. Valilla tuntuu etta se koira on pelkka asuste joillekin (erityisesti naisille). Eika toi koiran kuljettaminen skootterillakaan oo mitenkaan harvinaista, taalla koko perhe kulkee samalla skootterilla ja silla karrataan tavaraa niin paattomista sioista aina keittionkaappeihin saakka. Kukaan ei kavele. Joka paikka on taynna kuskeja jotka huutaa jo kaukaa jos huomaa jonkun kavelevan.Yleinen tervehdys taalla on "Goodbye, moto/tuktuk?" mika jaksaa hymyilyttaa meikalaista. Veikkaan et niil on mennyt hei ja nakemiin sekasin, mut yleensa se nakemiin patee mun kohdalla, ma harvemmin kaytan motskarikyyteja.

Taalla kaytetaan siis kahta valuuttaa. dollareita (ottomaatit suoltaa vaan dollareita) ja paikallista rielia (1$ on reilu 4000 rielia), mutta koska kolikoita ei oo niin toi dollari on vahan hankala. Jos pitaa maksaa 1,50 niin se on dollari ja 2000 rielia. Arsyttaa mua ku pitaa kahella valuutalla pelata (vois tietty vaihtaa dollarit rieleiksi mut ei huvita). En oo ite vaihtanu kertaakaan vaihtanu valuuttaa mut jotenkin rieleja on vaan kertynyt. Taalla on myos eniten kerjalaisia mita oon tan reissun aikana tormanny. Niita on kaupoissa (erit. lapsia jotka pyytaa sua ostaa maitokorviketta yms.), rannalla (jotkut laulaa, osa soittaa jotain ihme instrumenttia, osa vaan kerjaa) ja tienvarsilla. Tosi moni on miinojen uhri. Ne kay mua eniten saaliks, joiltain puuttuu jalat (ne vetaa itteensa kasilla eteenpain), joiltain kasi tai jalka. Kerjalaiset ei oo ainoita rahanpyytajia taalla. Aamusin nakee paljon munkkeja oransseissa kaavuissaan ja keltasen sateenvarjon alla, pyytamassa ruokaa ja rahaa paikallisilta. Myyjat ottaa kengat pois ja polvistuu niitten eteen ja antaa yl. rahaa. Taa ei ikina toimis Suomessa :) Koyha antaa vahastaan.

Oon myos sahlailly normitapaan taalla :) Yks kerta suihkusta loppui vesi ja ma olin just siel pahimmassa paikassa silloin: suihkun alla shampoot paassa. Tais pari perisuomalaista kirosanaa paasta (mul oli kans kiire ku oltiin ulos menossa) ja naapurikopista kuului pari arrapaata myoskin, en siis ollut yksin pulassa. Tuol on viel yks suihku baarin vessassa ja ei auttanu muu ku kerata putelit ja siirtyy sinne (ennen ku naapuri kerkee). Rukoilin et siel ei hirveest ois porukkaa (ku se pyyhe ei hirveen iso ollu), mut tietty paikka oli ihan taynna. Mut hauskaa on ollu, pakko myontaa :)

Huomenna suuntaa sitte Vietnamiin, en tie miten siel postaan ko oon siel vaan kaks viikkoo, houkuttais teha vaan yks jattipostaus sit vikana paivana, eli ei tartte huolestuu jossei musta kuulu. Vahan jannattaa myos toi rajan ylitys, koska kaikki joilta oon asiaa kysyny on sanonu et tartten viisumin, mut Suomen kansalaisena ma saan matkustaan Vietnamissa viisumivapaasti 2 viikkoa, toivottavasti ne siella rajalla on samaa mielta (oon vaitelly aiheesta paikallisten, brittien, ruottalaisen, amerikkalaisten ja aussien kaa ja kukaan ei usko mua :) Noh huomenna nahdaan miten kay... Tsaukkelis (ja hyvaa ystavanpaivaa nain etukateen).

Sihanoukville

Siem Reapista matkasin siis tanne rannikolle, Sihanoukvilleen ja tanne jain jumittaa. Mul sanottiin et bussimatkaan menee semmonen 7h, aattelinkin et oli liian hyvan kuuloinen diili. Pelkastaan Phnom Penhiin meni 7h ja olin vasta illan pimetessa perilla. Siina sit ihmeteltiin parin muun reppureissaajan kaa et misa ollaan ja otettiin tuktuk alle. Oli vahan ahdasta ku oli kuusi naista ja isot rinkat kaikilla :) Pyssattiin parissa hostellissa ja kaikissa oli taytta, mita hittoa? Pari meni vahan kalliimpaan hotelliin turhautuneina ja jaatiin nykilaisen Kathrinan kaa ettii paikkaa. Viimein loytyi yks dormisanky Monkey rebuplicista ja ei jaksettu alkaa kinaa kumpi ottaa ni paatettiin jakaa, heh :) Me heratettiin hilpeytta muissa dormilaisissa. 15min tuttauuden jalkeen jaetaan jo sanky, mut ihan hyvin se sujui, en potkinu sita likkaa alas kerrossangysta ;) 



Mun on viimisen viiden paivan ajan pitany lahtea seuraavana aamuna mut en oo vaan saanu aikaseks. Ilmapiiri on ihanan rento, mul tuli heti mieleen joku kalastajakyla, taa vaan on isompi ja turisteja on aika paljon. Ranta on ihan vieressa, ja parin kilsan kappailyn jalkeen ei oo muit turistei juurikaan ja saa ol rauhassa. Yks syy jumittamiseen on varmaan niinkin yksinkertainen asia kuin maailman paras pirtelo, jota saa mun rantaravintolasta heh. Toinen fiksumpi syy on et onnistuin polttaa ekaa kertaa elamassani jalkapohjani ja nyt astuin rannal johkin pullon korkkiin meika handlaa :) Ma en oo koko reissun aikana muuta kolhinu ku jalkateriani (hmm ei varmaan kande alkaa manaa). Eka Khao Lakissa loin kiveen vasurin keskivarpaan rampiessani kivikossa (=haava) ja pari paivaa myohemmin nirskautin samaisen varpaan Similanin saarilla puun juuren -> aaneton huuto ja murtunut varvas (ihmetytti miten onnistuin saman varpaan kolhii kahesti parin paivan sisaan ku ennen ei ollu mitaan sattunu :). Mut mitapa sille ois tehny, paivan jalkeen ei enaa sattunu, ja ei naa mun varpaan ennenkaan mitkaan natit ollu (kiitos jalkapallon). Niin ja nyt taal on Tet eli uusivuosi kaynnissa, kaikki on juhlatuulella ja iltasin ammutaan ilotulitteita, eihan sillon viitti bussissa istua. Kerkee sita reuhkaamaan, mulle iski jossain vaihees jo paniikki et enaa alle kaks kuukautta ni oon taas kotona, mut se meni nopeest ohi, parissa kuukaudessa kerkee sattua ja tapahtua vaikka milla mitalla...



Paivat kuluu samaa kaavaa noudattaen: herailen sit ku silta tuntuu (kanny sammui ekan paivan jalkeen), maksan laskun (3USD), hiippailen rannalle, matkalla syon aamupalan aina samassa paikassa ja ostan vetta, kavelen vesirajaa pitkin pari kilsaa aina samaan paikkaan (josta saa siis namia mangopirteloa), jossa on aina samat tyypit, uin tyynessa meressa, kollottelen eturivin rantatuolissa loppupaivan, luen (Kafka ja The Girl in the Picture on jaany kummittelee meikan mieleen, suosittelen) ja kuuntelen musaa, kappailen vesirajaa pitkin takas, kayn netissa jos jaksan (tayttelee kesatyohakemuksia ja luen LP:a), suihkuttelen, lahden syomaan ulos, luen, joskus kayn parilla kaljalla ja sit nukkuu. Simple life :) Oon myos ollu ihan ulalla et mika paiva on, luulin yks paiva et on torstai (hatarien laskelmien mukaan) mut olikin maanantai, tah? Taa on jokseenkin jannaa, koska oonhan ma kayny sillon tallon netissa, mut en oo vaan missaan vaiheessa muistanu kattoo et mika paiva on menossa :)



Mua on huvittanu taa kambozalainen naisten muoti. Pyjamat on tosi suosittuja! Eika nyt oo kyse et vaa aamusin nakis pyjamapukusii naisii, tyttoi ja lapsia, vaan ihan ympari vuorokauden. Taal on yks kauppa mis myydaan vaan pyjamia (pikkasen huvittais seurata kyseista muotisuuntausta). Luulin kans ettei miehet vois enaa naisellisemmiks muuttua Thaimaan jalkeen, mut en oo enaa ihan varma. Yks kerta istuin syomas paikallisen tuk tuk-aseman vieres ja kaikki kuskit peilaili taustapeileilla nassuaan, yks peilas takahampaitaan ja yks nyppi pinseteilla leukaansa. Ja meika nauraa kippurasssa :D Naa tyypit on kans ihan alyttoman siroja, kimeeaanisia kirkujia ja ladyboyitakin on jonkun verran. Ja kuvia ei oo koska kamera on jumittanu lahinna hostellin tallelokerossa, osa on jotain vanhoja...